tiistai 21. helmikuuta 2012

Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon

"Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan
mä missä lienenkin niin tulen takaisin
Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon
sillä en sun särkyä anna mä en

Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa
Mutta en sun särkyä anna mä en"


(Sun särkyä anna mä en, Johanna Kurkela)


Lopulta tauti tavoitti meidätkin... Eilen illalla kuume nousi sekä minulle että miehelleni. Onhan se kiva, kun molemmilla on tauti yhtaikaa, samasta paikasta ollaan siis tartunta saatu. Tämä on tätä flunssaa, mitä on nyt liikkeellä tosi paljon, kuumetta ym oireita. Särkylääkkeen voimalla jaksaa nuo pakolliset työt navetalla hoitaa, muuten sitten lepäillään. Vähän korvissa tuntuu ilkeätä, ettei nyt tulehdusta sinne meinaa.
Alla oleva kuva on otettu iPhonella ja muokattukin sillä joskus tämän kuun alkupuolella. Tänään ei tuollaista kuvaa olisi saanut, on satanut lunta ja ollut muuten vaan pilvistä. Huomenna sataa taas lunta. Ehkä sitten viikonlopuksi tulee parempaa ilmaa. Sitä odotellessa :)



2 kommenttia:

  1. Onpa kurjaa, että olette kipeinä. Muistakaa levätä mahdollisimman paljon ja parantukaa pian!

    VastaaPoista
  2. Aivan, tarkoitus olisi... kurkku on todella kipeä ja kuumetta nostaa. Ei meinaa särkylääkkeetkään auttaa... Mutta yritetään lepäillä lypsyjen välillä. :(

    VastaaPoista