Jää luokseni, niin kotiluolaan näytän sulle tien

"Säde vastas:"Peikko kulta,
pimeys vie hengen multa,
enkä toivo kuolemaa.
Pois mun täytyy heti mennä,
ellen kohta valoon lennä,
niin en hetkeäkään elää saa."
Niin lähti kaunis päivänsäde,
mutta vieläkin,
kun menninkäinen yksin tallustaa,
hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on,
ja toinen yötä rakastaa."
(Päivänsäde ja menninkäinen, Tapio Rautavaara)


Hyvä päivä, en valita. Aamulla oli kuuraa maassa, lämpötila oli lähellä nollaa ja tietysti piti heti lähteä kuvaamaan kuuraisia kukkia. Auton ikkunatkin olivat jäässä, mutta onneksi pakkanen ei noussut niin paljon, että kuistien välissä olevat daaliat olisivat paleltuneet. Ne ovat niin kylmän arkoja. Päivä oli sitten aurinkoinen ja aika viileä. Tein vähän puuhasteluja puutarhassa, leikkasin pionin varret alas ym. Mies lähti puimaan viimeisiä puintejaan, ja saikin iltaan mennessä homman loppuun, vielä kun saisi jyvät kuivattua niin hyvä olisi. Siskontyttö sai yllättävän työpestin ja lähti iltalypsylle muualle, joten minä sitten jouduinkin itsekseni tekemään navettahommat. Eipä siinä, meni vaan myöhäsempään. Siskonmies kävi vielä siinä iltapäivällä piipahtamassa työreissullaan, hän sai nyt tyytyä vain minun seuraani, kun muut olivat muualla :)  Tässä nyt saunan jälkeen vähän hiusten kuivuessa teen blogimerkintöjä.  Jännää, miten päivän ohjelma saattaa muuttua ihan lennosta, hetkessä pitää olla valmis uudenlaisiin kuvioihin. Onneksi ihminen on sopeutuvainen olento ;)

Siskontyttö Pamin ja Mellin kanssa :)

Näin paljon kukkia on vielä daaliassa :)