torstai 12. huhtikuuta 2012

Pienen hetken vielä mun

"Vaikka sua rakastaisin enemmän
nauraisin pois kaiken ikävän
jos pidät kiinni kovempaa
voin sulle kaiken omistaa
Piirtäisin sydämiä eteiseen
löytäisin lompakon hävinneen
sä silti multa katoat
ja joskus maahan vajoat
Kun kuitenkin aina on elämä laina"


(On elämä laina, Erin)



Voi että, olen skannaillut vanhoja kuvia, lähinnä tarkoituksena on skannailla vanhimmasta pojasta kuvia häitä varten: olen luvannut tehdä jonkunsorttisen valokuvakirjan hääparin lapsuuskuvista... Siinä samassa olen fiilistellyt albumeita selaillessa kaikenlaisilla suloisilla muistoilla. Silloin, kun lapset olivat pieniä, tuntui että sitä elämää jatkuu ikuisuuden. Mutta nyt jälkeenpäin vasta tajuaa, miten lyhyt aika se on, kun lapset ovat kotona ja tuollaisia pieniä söpöläisiä :) Kaiken keskellä ei osaa arvostaa onneaan, miten täyttä elämää se olikaan! Nuorinkin lapsonen on kohta 17 -vuotias ja todellakin tämä talvi on eleilty miehen kanssa kahdestaan. Kaikki on vain lainaa, lapset ovat siinä hetken ja sitten he lentävät omille teilleen. Yläkuvassa on tyttömme ihan pikkuisena ja alakuvassa nuorin poikamme parivuotiaana. Valokuva-albumeissa on niin paljon muistoja. Onneksi on edes kuvia, joita katsellessa tunnelmatkin palautuvat hetkeksi mieleen.

1 kommentti:

  1. Voi miten suloisia kuvia ihanista lapsista :)

    VastaaPoista