sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Riemua on pelkkää

Riemua on pelkkää, mitäpä sitä muuta.
Eilen leivoin valkosuklaa-taatelikakkua, kaksi kappaletta kerralla. Taikina maistui tosi hyvältä, joten eiköhän kypsät kakutkin. Ne ovat kuitenkin vasta jouluksi, joten niitä ei ole maisteltu. Viime vuonna tein samalla reseptillä kakun, oli hyvää! Ohje löytyy täältä valkosuklaa-taatelikakku
Tänään olen mietiskellyt mielenrauhaa, tai siihen pyrkimistä, koska kovin rauhallinen ei mieleni ole. Miten se yksi mielenhallintajuttu menikään... Jumala, suo minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Tämä liittyy samaan asiaan kuin aiemminkin olen mietiskellyt, eli että pitäisi yrittää elää omaa elämäänsä eikä muiden.  Äitinä koen asiat itsessäni, tunnen tuskaa jos lapseni tuntevat sitä, henkistä tai fyysistä. Miten siitä voisikaan päästä eroon? Haluaisin kovasti hyväksyä asiat, joihin minulla ei ole vaikutusvaltaa, mutta mieleni askartelee juuri niiden asioiden parissa eniten...  Taidan tarvita vielä paljon aikaa henkiselle kasvulle, joka johtaisi tuollaiseen mielen hallintaan. Asiat menevät harvoin juuri niin kuin niiden toivoo menevän. Jos osaisi, antaisi vain asioiden mennä omalla painollaan, vähän niinkuin katsoisi pilvien lipumista taivaalla, ja toteaisi, että aina aika ajoin kuviot ovat todella kauniita tai muuten mielenkiintoisia...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti