"Kun ensilumi syksyn tullen peittää maan,
niin lapset huutaa silloin riemuissaan:
”Kohta taas on joulu, taas kohta joulu on!
Taas joulu on! Taas joulu on!”
Vain porsasperhe yksin röhkii murheissaan,
kun lunta sataa maahan valkeaan:
”Kohta taas on joulu, taas kohta joulu on!
Taas joulu on! Taas joulu on!”
”Silloin ihmiset taas lyövät meille suuhun omenan,
sitten vielä syövät joka ainoan.”"
(Kohta taas on joulu, Irwin Goodman)
Niinpäniin. Tänään ostin joulukortteja ja postimerkkejä, kortinkirjoitusurakka odottaa. Mietin joululahjoja... ja ajattelin, että jos jonain jouluna voisi vain hypätä kaikesta tästä yli ja olla suoraan valmiissa pöydässä jouluaattona :) Mutta toisaalta, juuri se valmistelujen työläys ja kaikki se hössäys ennen joulua valmistavat vain siihen ihanaan rauhan tunteeseen, joka valtaa aattoiltana ja jatkuu mukavasti pyhien yli. Sitä varten jaksaa puuhailla kaikenlaista jouluun liittyvää.
Mind your own business. Minun on todellakin yritettävä löytää omaan elämääni oma sisältö, toisten asiat ovat toisten asioita eikä minun pitäisi puuttua niihin. Missä kulkee raja aidon huolenpidon ja välittämisen tai sitten liiallisen neuvonnan ja tukahduttavan "kaikkitietävän" liianläheisen välillä? Siinä on selvä ero, mutta se on minulle näköjään kovin hämärä. Mutta onneksi perustin tämän blogin. Tämä auttaa järjestämään ajatuksia. Ja tämän avulla olen saanut ihan uutta kipinää valokuvausharrastukseeni! Olen löytänyt kuvaamisen todellisen ilon uudelleen :)
niin lapset huutaa silloin riemuissaan:
”Kohta taas on joulu, taas kohta joulu on!
Taas joulu on! Taas joulu on!”
Vain porsasperhe yksin röhkii murheissaan,
kun lunta sataa maahan valkeaan:
”Kohta taas on joulu, taas kohta joulu on!
Taas joulu on! Taas joulu on!”
”Silloin ihmiset taas lyövät meille suuhun omenan,
sitten vielä syövät joka ainoan.”"
(Kohta taas on joulu, Irwin Goodman)
Niinpäniin. Tänään ostin joulukortteja ja postimerkkejä, kortinkirjoitusurakka odottaa. Mietin joululahjoja... ja ajattelin, että jos jonain jouluna voisi vain hypätä kaikesta tästä yli ja olla suoraan valmiissa pöydässä jouluaattona :) Mutta toisaalta, juuri se valmistelujen työläys ja kaikki se hössäys ennen joulua valmistavat vain siihen ihanaan rauhan tunteeseen, joka valtaa aattoiltana ja jatkuu mukavasti pyhien yli. Sitä varten jaksaa puuhailla kaikenlaista jouluun liittyvää.
Mind your own business. Minun on todellakin yritettävä löytää omaan elämääni oma sisältö, toisten asiat ovat toisten asioita eikä minun pitäisi puuttua niihin. Missä kulkee raja aidon huolenpidon ja välittämisen tai sitten liiallisen neuvonnan ja tukahduttavan "kaikkitietävän" liianläheisen välillä? Siinä on selvä ero, mutta se on minulle näköjään kovin hämärä. Mutta onneksi perustin tämän blogin. Tämä auttaa järjestämään ajatuksia. Ja tämän avulla olen saanut ihan uutta kipinää valokuvausharrastukseeni! Olen löytänyt kuvaamisen todellisen ilon uudelleen :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti