...joka maalla vain saa aina asustaa, maalaismaisemaa en saata unohtaa!
Tämä tuli siitä, että olen tuntenut itseni niin etuoikeutetuksi, kun saan katsella näitä ihania keväisiä näkymiä ja saan kokea kasvun ihmeen alusta asti. On hiljaista ja tyyntä, aurinko paistaa ja on niin kesä kuin olla voi! Tätä kaipasin viime kesänä. Kesää. Se ei silloin tullut ollenkaan. On ollut niin lämpimiä päiviä, että kaikki mahdollinen on suorastaan räjähtänyt kukkaan: tulppaanit, kirsikkapuut, luumupuut, omenapuut, syreenit, norjanangervot, no myös voikukat... Olen puuhaillut puutarhassa, koska rikkaruohotkin haluavat kasvaa ja minä taas en pidä niistä. Siinä kilvassa yleensä jään lopulta häviölle. Laitan tässä kuvia kukkaisloistosta, jota pihallamme on nyt ylenmäärin. Ja tuo yksi kuva hevosista tuli otettua lomarenkaan kokouksen jälkeen, kun kokous pidettiin hevostilalla. Aika hellyttävä varsa, ei ollut kuin puolentoista viikon ikäinen.
Voi että teillä onkaan kaunista! Siellä on nyt ollut ihania säitä; täällä taas epävakaista ja pilvistä. Kielot ja lemmikit kukkivat, kirsikkapuut samoin, mutta omenapuissa on ainakin meillä hyvin vähän kukkia.
VastaaPoista