lauantai 7. heinäkuuta 2012

Kutsun tätä elämäksi

"Kun väkivahva kevät puhkeaa

Ja aamu kantaa rautahaarniskaa
Kun vaja tehdään vuolukivestä

Mä olen siinä nuorena kuin nurmet on

Sä istut salin nurkkapöydässä

Musiikki on rytmitettyä
Minä kysyn saanko luvan, sinä nyökkäät
Sinä nyökkäät

"
(Olet puolisoni nyt, Samuli Putro)

Kuvat ovat näinä aikoina hyvin kukkaisia :)  Mutta minkäs teet, kun joka päivä puutarhassa löytyy kuvattavaa vaikka miten paljon! Tänään on lauantai ja 7.7. On kuulemma hyvin suosittu hääpäivä, jotkut haluavat sellaisia päiviä, jotta muistaisivat paremmin, tai ehkä siksi että ne kuulostavat mukavilta ja erikoisilta. 7.7.1970 tämän kylän kansakoulu paloi salaman sytyttämänä käyttökelvottomaksi. Monet muistavat sen tapahtuman hyvin ja varsinkin tuon erikoisen päivämäärän takia. On sekin ollut tapaus! Syksyllä oppilaat menivät sitten vähän kauemmaksi kouluun, muutaman kilometrin päähän. Siinä koululaiset ovat näiltä kyliltä käyneet koulunsa tähän kevääseen asti. Vähitellen kyliä yhdisteltiin ja pienempiä kouluja lakkautettiin, mutta tämä yksi koulu pysyi vahvana ja keräsi lapset suojiinsa. Kunnes löytyi sitä hometta. Ensi syksynä oppilaat menevät kolmeen eri kouluun, sen on jo koululautakunta päättänyt. Korjataanko homevaurioista koulua vai ei, sitä ei tiedä kukaan. Tai jos tietää, siitä ei kerrota...
Huomiseksi on luvattu ukkosta. Ensi yönä ehkä rupeaa jo satamaan ja ensi viikko näyttää kostealta. Kurjaa. Pionit kukkivat juuri niin mahdottoman komeasti, että säälittää nähdä niiden painuvan maahan sateen alla. Kukat ovat isoja ja kastuessaan ne muuttuvat niin painaviksi, että varret taipuvat maahan. Yritin laitella joitain paalinaruja pensaiden ympärille, saa nähdä onko niistä mitään taikaa. Osaan en laittanut, joten nähtäköön tämä myös kokeellisena yrityksenä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti