Aurinko paistoi jo kirkkaasti, kun saavuimme yhdeksän maissa aamulla Crotonen satamaan. Crotone on pieni satamakaupunki Italian eteläosassa ja Kristina Katarina saapui sinne ensimmäistä kertaa. Laivan tulon kunniaksi satamassa oli orkesteri soittamassa tervetulomusiikkia!
Lähdimme retkelle kivilaivakylään Santa Severinaan. Mukaan lähti pari paikallista opasta ja meidän bussiimme lähti mukava opas Tapsa. Ajomatka kesti noin 45 minuuttia. Kylä sijaitsi niin korkealla mäen päällä, että iso bussimme jätti meidät alemmas ja paikallinen pikkubussi kuljetti lopun matkaa ylös kylän keskukseen. Pikkubussimatka oli hauska, siellä oli ehkä 20 istumapaikkaa ja loput matkustivat tiukasti kiinni toisissaan seisaallaan pitäen kovasti kiinni tangoista bussin huristellessa aikamoista vauhtia mutkaista tietä ylöspäin.
Ensin tutustuimme kirkkoon, sitten museoon. Kivilinnoitus oli hieno kohde, varsinkin ne huikeat näköalat, jotka aukenivat sen luota. Sielläkin oli museo, joka piti kiertää. Pienestä matkamuistomyymälästä ostimme kortteja, mutta loppujen lopuksi meillä ei ollut mahdollisuutta lähettää niitä, koska ei ollut merkkejä, ei aikaa eikä mahdollisuutta kirjoittaa kortteja saati lähettää niitä. Myymälän myyjät olivat pukeutuneet vanhoihin hienoihin pukuihin meidän turistien iloksi.
Kylästä huristelimme pikkubussilla vähän matkan päähän viininmaisteluun. Tilaisuus osoittautui enemmän lounaaksi paikallisten pikkuherkkujen maistelun merkeissä, viininä oli punaviiniä. Viiniä tuotiin pöytiin pullo ja toinenkin, mutta minusta se ei ollut erityisen hyvää. Sitä olisi saanut juoda ihan vapaasti ja tietysti jotkut käyttivät tätäkin tilaisuutta hyväkseen. Ostimme lopulta appelsiinimarmeladia mukaan, koska viini ei niin houkutellut. Retki venähti niin paljon yli ajan, ettei tutustuminen Crotoneen ollut enää mahdollista. Niinpä kuuntelimme musiikkia laivan kannella, joimme kahvia ja söimme ihanat sitrusleivokset. Italian kunniaksi join Amarettoa ja mies otti olutta. Laivan lähtöä satamasta on hieno seurata. Luotsivene kulkee vierellä, kunnes laiva on onnellisesti päässyt selvemmille vesille. Otan kuvia maisemista, jotka jäävät taakse. Uudet seikkailut ovat taas edessämme.
Laivalla on aina mukana luennoitsija, joka tällä matkalla oli Jaakko Hämeen-Anttila. Kuuntelimme hänen luentoaan "Länsimaisen kulttuurin juuret". Siinä on kyllä loistava puhuja ja häntä oli ilo kuunnella, aihekin rupesi kiinnostamaan ihan uudella tavalla.
Ruokailussa oli erikoiskattaus, kala-ja äyriäisbuffet. Hmm, osa oli hyvää ja osaa en uskaltanut maistaa (kuten simpukoita). En ollut erityisen ihastunut tähän kattaukseen. Jälkiruoka oli parasta, jäätelöä ja muita herkkuja!
Iltaa kohti merenkäynti kiihtyi ja vilkastui, laiva keinui sen verran kovasti, että minulle tuli huono olo ja menin aikaisin nukkumaan. Yökin oli sitten levoton, laivan keinunta heitti välillä pääpuolen ja välillä jalkapuolen rajusti alaspäin... Matka kulki meren yli Crotonesta Kreikkaan Katakoloniin.
Lähdimme retkelle kivilaivakylään Santa Severinaan. Mukaan lähti pari paikallista opasta ja meidän bussiimme lähti mukava opas Tapsa. Ajomatka kesti noin 45 minuuttia. Kylä sijaitsi niin korkealla mäen päällä, että iso bussimme jätti meidät alemmas ja paikallinen pikkubussi kuljetti lopun matkaa ylös kylän keskukseen. Pikkubussimatka oli hauska, siellä oli ehkä 20 istumapaikkaa ja loput matkustivat tiukasti kiinni toisissaan seisaallaan pitäen kovasti kiinni tangoista bussin huristellessa aikamoista vauhtia mutkaista tietä ylöspäin.
Ensin tutustuimme kirkkoon, sitten museoon. Kivilinnoitus oli hieno kohde, varsinkin ne huikeat näköalat, jotka aukenivat sen luota. Sielläkin oli museo, joka piti kiertää. Pienestä matkamuistomyymälästä ostimme kortteja, mutta loppujen lopuksi meillä ei ollut mahdollisuutta lähettää niitä, koska ei ollut merkkejä, ei aikaa eikä mahdollisuutta kirjoittaa kortteja saati lähettää niitä. Myymälän myyjät olivat pukeutuneet vanhoihin hienoihin pukuihin meidän turistien iloksi.
Kylästä huristelimme pikkubussilla vähän matkan päähän viininmaisteluun. Tilaisuus osoittautui enemmän lounaaksi paikallisten pikkuherkkujen maistelun merkeissä, viininä oli punaviiniä. Viiniä tuotiin pöytiin pullo ja toinenkin, mutta minusta se ei ollut erityisen hyvää. Sitä olisi saanut juoda ihan vapaasti ja tietysti jotkut käyttivät tätäkin tilaisuutta hyväkseen. Ostimme lopulta appelsiinimarmeladia mukaan, koska viini ei niin houkutellut. Retki venähti niin paljon yli ajan, ettei tutustuminen Crotoneen ollut enää mahdollista. Niinpä kuuntelimme musiikkia laivan kannella, joimme kahvia ja söimme ihanat sitrusleivokset. Italian kunniaksi join Amarettoa ja mies otti olutta. Laivan lähtöä satamasta on hieno seurata. Luotsivene kulkee vierellä, kunnes laiva on onnellisesti päässyt selvemmille vesille. Otan kuvia maisemista, jotka jäävät taakse. Uudet seikkailut ovat taas edessämme.
Laivalla on aina mukana luennoitsija, joka tällä matkalla oli Jaakko Hämeen-Anttila. Kuuntelimme hänen luentoaan "Länsimaisen kulttuurin juuret". Siinä on kyllä loistava puhuja ja häntä oli ilo kuunnella, aihekin rupesi kiinnostamaan ihan uudella tavalla.
Ruokailussa oli erikoiskattaus, kala-ja äyriäisbuffet. Hmm, osa oli hyvää ja osaa en uskaltanut maistaa (kuten simpukoita). En ollut erityisen ihastunut tähän kattaukseen. Jälkiruoka oli parasta, jäätelöä ja muita herkkuja!
Iltaa kohti merenkäynti kiihtyi ja vilkastui, laiva keinui sen verran kovasti, että minulle tuli huono olo ja menin aikaisin nukkumaan. Yökin oli sitten levoton, laivan keinunta heitti välillä pääpuolen ja välillä jalkapuolen rajusti alaspäin... Matka kulki meren yli Crotonesta Kreikkaan Katakoloniin.
Bussit odottamassa satamassa retkille lähtijöitä. |
Santa Severinan kivilaivakylä. |
Santa Severinan kirkko. |
Santa Severinan kivilinnoitus. |
Matkamuistomyymälän myyjät. |
Viinitilalla. |
Pikkubussi, joka imi sisäänsä kaikki ison bussin matkustajat :) |
Iltapäivämme viihdyttäjät: Desperados-orkesteri solistinaan Sebastian. |
Kala-ja äyriäisbuffet. |
Jälkiruokia, nam! |
Parasta herkkua :) |
Ihania aurinkoisia kuvia maisemista ja herkullisen näköisistä ruoista ja juomista :). Kivaa lukea matkapäiväkirjaasi!
VastaaPoista